Hae
Ready Steady Flow
Kaupallinen yhteistyö

Leivän päälle jotakin erilaista: pähkinä-banaani-maca -levite

Kaupallinen yhteistyö: Foodin

maca

Osa teistä lukijoista on varmaan herkutellut leivillä, joissa on päällä pähkinävoita ja (muussattua) banaania? Viedään tämä klassikko uudelle levelille lisäämällä soppaan maca-jauhetta. Perinteisestihän macajauhetta laitetaan smoothieen tai suklaan sekaan, mutta jos haluaa macaa käyttää päivittäin, mutta ei jaksa värkkäillä kahta edellä mainittua, niin tässäpä tulee ohje maca-leipiin:

1. Valitse laadukas leipä: luomulaatuinen viljanen on aina hyvä lähtökohta. Suomessakin käytetään paljon kemikaaleja tavanomaisessa viljelyssä, niin varsinkin näin epidemia-aikana olisi hyvä välttää kaikkea ylimääräistä rasistusta kehoon, jotta vastustuskyky pysyy hyvässä kunnossa. Nyt kun gluteenittomuus on pop, niin siinä kohtaa kannattaa myös punnita, että valitseeko gmo-maissista tehdyn E-koodeillä kyllästetyn leivänkorvikkeen vai esimerkiksi pienleipomon baakkelssin, jossa on 2-3 raaka-ainetta veden lisäksi.

2. Valitse pähkinävoi: cashewtahna on ehkäpä herkullisin. Manteli-, saksanpähkinä– ja parapähkinätahna toimii myös hyvin. Parapähkinätahnan kanssa kannattaa pysytellä sitten maksimissaan kahdessa ruokalusikallisessa per päivä sen suuren seleenipitoisuuden vuoksi. Ne, jotka haluavat maapähkinätahnaa käyttää, niin sekin on ihan hyvä vaihtoehto. Silloin kannattaa etsia luomulaatuinen versio, jossa ei ole lisättynä mitään muita aineksia, kuten sokeria, palmuöljyä tai jotain vielä hämympää.

3. Tee maca-baananisose: muussaa yksi banaani haarukalla ja lisää sekaan 1tl-1rkl maca-jauhetta riippuen siitä, mikä on päiväannoksesi.

4. Voitele ensin leivälle haluamaasi pähkinätahnaa ja sitten voitele sen päälle baanani-macamuussia.

maca

Miksi sitä macaa kannattaisi syödä

Tuon inkojen nauriksen on uskottu antaneen sotureille supervoimat, kun he lähtivät taisteluihin. Siinä vaiheessa kun taistelu oli voitettu, ei sotilaat saaneet enää nauttia macaa, jotteivat he käyttäneet miesenergian lisäbuustia väärin, kaltoinkohtelemalla voitetun heimon naisia. Macan on sanottu lisäävän ainakin epäsuorasti androgeenien määrää. Tutkimuksissa ei ole tosin havaittu suoraa vaikutusta testosteronin kasvuun, mutta ainakin libidoon sillä on monilla kohentava vaikutus. Maca on siis adaptogeeni, joka tasapainottaa hormonitoimintaa. Naiset hyötyvät myös macan käytöstä. Toiset ovat raportoineet helpommista kuukautisista, toiset libidon kohenemisesta ja on siitä raportoitu myös hyötyä vaihdevuosioireiden kanssa painiville. Macaa kannattaa käyttää syklisesti, esimerksi 5/7 päivänä viikossa, 3 viikkoa käytössä – 1 viikko taukoa jne. koska muuten keho tottuu siihen, eikä siitä saa enää samanlaista hyötyä. Aloita yhdellä teelusikallisella päivässä ja kuulostele kehoasi. Herkkävatsaisille suosittelen esipilkottua macaa tai sitten supermacaa, jota tarvitsee käyttää suhteessa vähemmän sen korkeamman konsentraation vuoksi.

maca

//Ramon

P.S. Tiesithän, että Foodinin herkkuja löydät myös K- ja S-ryhmän kaupoista, Ruohonjuuresta sekä muista hyvinvoinnin erikoisliikkeistä ja verkkokaupoista!

SINUA SAATTAISI KIINNOSTAA MYÖS NÄMÄ:

Kun suklaanhimo on valtava: maailman nopein raakasuklaa!

TOP5 päivitetyt kuumat juomat osa 1/5

Löytyykö kehostasi edes hivenen näitä aineita?

Kaupallinen yhteistyö: Foodin

Mitä mieltä minä olen koronakriisistä?

Minä olen vitkutellut tämän tekstin kirjoittamista jo sen pari kuukautta, siitä lähtien kun kuulin hallituksen asettamista ensimmäisistä rajoitteista. Muutaman ystäväni kannustuksesta päätin kuitenkin kertoa myös julkisesti blogissa oman kantani meneillään olevasta koronakriiisistä.

Toin mielipiteeni julki Instagramissa

Kun hallitus ensimmäisen kerran puhui mahdollisista rajoitteista, avasin minä sanaisen arkkuni instagram-tililläni (@emmianniinajansson) koronaan liittyen. Minä en ole koronan asiantuntija, mutta olen lasten oikeuksien puolestapuhuja, sosiaalityöntekijä, äiti ja ihminen, joka osaa kysyä, lukea ja kuunnella. Siksi tahdoin tuoda mielipiteeni ilmi somessa, ihan niin kuin moni muukin somevaikuttaja toi omansa. Mielipiteiden ilmaisemiseen kun ei tarvita virologin papereita, vaikka koronasta puhuisikin. Ja minullahan riitti hämmästeltävää. Koen, että kysymysten esittäminen ja asioiden kyseenalaistaminen ovat todellakin vain hyväksi, oli asia, josta hallitus päättää, mikä tahansa! (Ja oli päätös mikä tahansa.) Oli kyseessä sitten hallitus, yritys tai yksittäinen ihminen, arvostan suuresti toiminnnan läpinäkyvyyttä, rehellisyyttä ja avoimuutta – ja sitä, että oli kysymyksen esittäjä kuka tahansa ja kysymys millainen tahansa, osattaisiin ja haluttaisiin siihen vastata. Vasta tämänkaltainen toiminta tuntuu luotettavalta.

Ominaisuuksiini kuuluu kompromissintahtoisuus. Haluaisin, että kaikilla olisi asiat mahdollisimman hyvin. Kun kuulin rajoitteista, joita hallitus oli asettamassa, kysyin instagramissani, että onko tämä todella perusteltua, onko tässä todella otettu huomioon kaikki ihmisryhmät ja eikö rajoitteita olisi voitu asettaa vain riskiryhmille muun yhteiskunnan jatkaen normaalimpaa elämää? Näin mielessäni kaikki ne lapset ja nuoret, jotka kohtaavat kotona väkivaltaa ja välinpitämättömyyttä. Näin myös alkoholiongelman kanssa painivat ihmiset. Näin mielenterveysongelmaiset. Näin yksinäisyyden. Näin konkurssin partaalle joutuvat yritykset ja ehkä jopa itsemurhan tekevät yrittäjät. Näin lähisuhdeväkivaltaa. Mielessäni pyöri ajatus, että miksi ihmeessä ei oltaisi voitu antaa paljon tukea riskiryhmiin kuuluville heidän koteihinsa, niin, että kaikki kontaktit olisi voitu pienentää heidän kohdallaan ihan minimiin? Miksi muut eivät olisi voineet jatkaa yhteiskunnan rattaiden pyörittämistä ja taudin vastaanottamista lievempänä? Ja miksi jo lähtökohtaisesti ei olla panostettu siihen, että kriisin tullen tehohoitopaikkoja varmasti riittää kaikille niitä tarvitseville? Kysehän taitaa olla vain siitä, mihin verorahat ohjataan. Mitä kaikkea ennaltaehkäisevää hyvää oltaisiinkaan saatu aikaan edes murto-osalla siitä summasta, jonka valtio nyt otti lainaksi korjatakseen kuralle mennyttä taloutta. Nämä kaikki pohdinnat muun muassa toin IG-storeissa useaan otteeseen esille maaliskuun puolessa välissä.

Valokuvaaja: Leena Warén

Osa seuraajistani oli sitä mieltä, että yhteiskunnan jatkuminen avoimempana ei olisi voinut tulla kyseeseen. Ja osa seuraajistani oli sitä mieltä, että korona on huijaus.

Sitten hiljenin

Minun mielestäni riskiryhmään kuuluminen on rajattu ihan liian tiukasti. Minun äitini on kuulemma riskiryhmää, kun hän on täyttänyt tammikuussa 70. Mitä, jos hän olisikin täyttänyt vasta toukokuussa 70? Oltaisiinko me saatu nähdä häntä siis huhtikuussa, mutta toukokuussa ei? Ja sitä paitsi, äitini on superterve, äidilläni ei ole mitään perussairauksia ja hän on muutamia kertoja elämässään sairastunut flunssankaltaisen taudin. Eli hän ei todellakaan ole riskiryhmää tässä mielessä. Tätä omakohtaista harkitsemista riskiryhmään kuulumisesta on minun mielestäni painotettu aivan liian vähän medioissa.

No, oli miten oli virallisesti, me totesimme siskoni ja äitini kanssa, että me olemme perhettä, niin kuin olemmekin, oli koronaa tai ei. Äitini ei missään nimessä tahtonut viettää montaa kuukautta yksin omakotitalossaan, kun hänkin on tottunut jokaviikkoisiin näkemisiin lasten ja lastenlasten kanssa. Yksinäisyys voi myös altistaa alakuloisuudelle, masennukselle, vastustuskyvyn alentumiselle. Kun ensimmäisen kerran kerroin instagramissa, että näemme äitini kanssa normaalisti myös koronan aikana, sain palautteen, että minun pitäisi olla esimerkillinen vaikuttaja ja olla kertomatta tällaista asiaa somessa. Tuolloin päätin, että parempi siis olla hiljaa, sillä en jaksaisi perustella jokaiselle kommentoijalle erikseen valintaamme. Siksi kahteen kuukauteen en kertonut instagramissa, että näimme normaalisti siskoni perheen ja äitini kanssa. Tässä tekstissä avasin tämän asian, sillä olen jutellut monen somevaikuttajaystäväni kanssa asiasta, jotka myöskin ovat jättäneet someissaan samanlaiset asiat kertomatta peläten myrskyä.

Somettaminen on kyllä aikamoista tasapainottelua sen kanssa, mitä haluaisi kertoa ja mitä oikeasti kannattaa kertoa. Valokuvaaja: Leena Warén

Samaan aikaan hiljenin myöskin koronamietteistäni instagramissa, kun huomasin, että vaikuttajat saavat aikamoista tulitusta niin leikkipuistoissa käymisistä, kauppareissuista kuin muistakin normaaleista lapsiperhetouhuista. Päätin ottaa kevyemmän asenteen someen – ja päätin, että avaan mietteitäni sitten blogissa, kunhan sen aika on. Ja se on nyt.

Miten kiteyttäisin mielipiteeni?

Mietin pitkään, että miten kertoisin oman mielipiteeni tässä vaiheessa täällä, jotta voisin sanoa muutakin kuin ”mitäs minä sanoin”. Keneltäkään tuskin on mennyt ohi ne faktat, että tämän koronakevään aikana lapsia on kaltoinkohdeltu perheissä enemmän kuin ennen ja että monet yrittäjät ovat pahassa pulassa. Myös muut mutuiluni näyttävät pääsevän uutisotsikoihin toinen toisensa perään. Samaan aikaan kuulen sairaanhoitajaystäviltäni, että koronaosastoja laitetaan kiinni, kun ketään ei siellä ole. Kuulen lähihoitajatuttavilta, että muistisairaat ovat olleet pelosta kankeana joka kerta, kun joku ”ufoasuinen” hoitaja on astunut asukkaan huoneeseen. Ja sosiaalityöntekijäystäväni kertovat, että lastensuojelu tulee olemaan niin, niin ylikuormittunut. Kaverini, joka kärsii mielenterveysongelmasta, kertoi, että mielenterveyden suhteen pohjalla ollaan, ja pahasti. Edelleen jaksan kysyä, että onko tässä todella, todella otettu kaikki asiat huomioon, kun rajoituksia laadittiin?

Valitsin uutistarjonnasta viisi artikkelia, joissa asiantuntijat kertovat mielipiteitään. Näiden asiantuntijoiden sanat ovat täysin linjassa sen kanssa, mitä itse ajattelen.

Aalto-yliopiston tuotantotalouden professori Paul Lillrank:

”Jouduttiin tappamaan moukarilla hyttystä, ja se tulee Suomelle hyvin kalliiksi.”

”Koronavirus aiheutti  maailmanlaajuisen pandemian lisäksi myös pelkopandemian, ja siksi taudin taltuttamiseen käytetyt keinot ovat olleet tuhoisampia kuin itse tauti, kun yrityksiä kaatuu, työttömyys kasvaa ja koronavelka jää seuraavien sukupolvien maksettavaksi.”

”Kun lasketaan lock downin hinta ja hyödyt, nähdään että sulkeminen on lievittänyt kuolleisuutta ja säästänyt elinvuosia, mutta samalla talous on kärsinyt ainakin hallituksen ilmoittaman 20 miljardin euron verran.”

”Lillrank muistuttaa myös, että kyse ei ole vain raha vastaan henki -tilanteesta, vaan henki vastaan henki -tilanteesta, koska muita hoitotoimia on koronan vuoksi jäänyt tekemättä.”

”Tämä on vain karkea laskelma, mutta koronarajoitustoimilla saadun yhden lisäelinvuoden hinta on laskujeni mukaan puolesta miljoonasta miljoonaan euroon – vähintään.”

Ylläolevista otteista koko haastattelu: KLIK!

”Taudista on syntynyt kansainvälinen joukkohysteria tai joukkopsykoosi, jossa hallitus toisensa jälkeen on tehnyt mitä ihmeellisempiä temppuja estääkseen ihmisten sosiaalista kanssakäymistä ja taloudellista toimeliaisuutta. Tätä voi kyllä ihmetellä, että mistä tällainen on lähtöisin.”

”Hallituksella on ollut hyvin vaikea paikka. Jos muut maat rupeavat pistämään kaikki kiinni, linjasta on tosi vaikea poiketa. Hallitusten välinen laumakäyttäytyminen on ilmiö, jota olisi hyvä miettiä.”

”Jos ajatellaan vertailun vuoksi talven 2018 kausi-influenssaa, silloin Euroopassa kuoli noin 152 000 ihmistä. Nyt koronan kanssa ruvetaan olemaan suurin piirtein samalla tasolla. Tuolloin Yhdysvalloissa kuoli noin 80 000 ihmistä eikä siellä koronassa sellaiseen lukuun ole vielä päästy. Miksi kaksi vuotta sitten ei tullut lockdownia, mutta nyt tuli?”

”Ylireagointi seurasi siitä, että valtio ei ollut valmistautunut pandemiaan. Koronaviruksen aiheuttama suurin huoli ja pelkopandemia seurasivat pelosta, ettei terveydenhuollon kapasiteetti riitä.”

”Näin ollen tulevaisuuden kannalta varautumisessa on arvioitava, miten resurssit riittävät seuraavan kerran, puhuttiin sitten koronaviruksen seuraavista aalloista tai kokonaan uusien virusten aiheuttamista tulevista pandemioista.”

”Jotta tulevaisuudessa pandemian torjuntaan ei enää tarvitsisi käyttää miljardeja euroja, terveydenhuollolla pitää olla kapasiteettia vastata pandemiaan.”

”Jos tehohoitopaikkoja olisi ollut järjestettävissä riittävästi, hallituksen ei olisi tarvinnut tainnuttaa taloutta sosiaalisella eristämisellä ja antaa viruspandemian muuttua pelkopandemiaksi.”

Ylläolevista otteista koko haastattelu: KLIK!

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen:

”Vä­ki­val­ta ja las­ten kal­toin­koh­te­lu tus­kin täs­sä ti­lan­tees­sa vä­he­ne­vät, päin­vas­toin. Pa­him­mil­laan Suo­mes­sa on tä­män jäl­keen pal­jon enem­män trau­ma­ti­soi­tu­nei­ta lap­sia kuin ai­kai­sem­min.”

”Mitä ta­pah­tuu nuo­ril­le, joil­le kou­lun­käyn­ti ei ole tä­hän­kään as­ti mais­tu­nut, ja joil­la on on­gel­mia van­hem­pien­sa kans­sa?”

Ylläolevista otteista koko haastettelu: KLIK!

Turun yliopiston lastensuojeluun erikoistunut työelämäprofessori Oona Ylönen:

”Ko­ro­nak­rii­si ko­et­te­lee kui­ten­kin nyt myös per­hei­tä, joi­den lap­set ei­vät ole tä­hän men­nes­sä ol­leet las­ten­suo­je­lun asi­ak­kai­ta. Jos per­hees­sä lui­su­taan sen ra­jan yli, ku­kaan ei vält­tä­mät­tä näe sitä. Tämä ko­ro­nak­rii­si voi saa­da ai­kaan per­he­ti­lan­teen ki­ris­ty­mi­sen, mut­ta sii­tä saa­daan tie­toa huo­nom­min, kos­ka per­heet ovat nel­jän sei­nän si­säl­lä.”

”Mo­nes­sa ko­dis­sa ko­e­taan stres­siä muun mu­as­sa ta­lou­del­li­sis­ta vai­keuk­sis­ta, ja pin­nan ki­ris­ty­es­sä per­he­vä­ki­val­lan li­sään­ty­mi­nen on to­del­li­nen ris­ki.”

Ylläolevista otteista koko haastattelu täältä: KLIK!

Politiikan tutkijatohtori Johanna Vuorelma, Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Toivanen ja Helsingin yliopiston oikeustieteen professori Tuomas Ojanen:

”Politiikan tutkijatohtori Johanna Vuorelma Tampereen yliopistolta tajusi viime viikolla, että toisin kuin poliitikot viestivät, rajat eivät olekaan kiinni. Kuullessaan tapauksista rajalla, hän on hyvin hämmentynyt siitä, että hallitus yhtäältä sanoo tekevänsä tarkkaan asiantuntijatietoon ja laillisuusharkintaan perustuvaa päätöksentekoa, mutta rajatarkastuksia koskevat käytännöt ovat ristiriidassa tämän kanssa.”

”Vuorelma näkee hallituksen viestinnässä performatiivista, julistuksellista puhetta. -Puhumalla siitä, että rajat ovat kiinni, ihmiset on saatu ajattelemaan ja toimimaan niin, että ne todella ovat kiinni. Ja tämähän on aivan käsittämätöntä avoimessa demokratiassa.”

”Oikeusoppineet ovat kritisoineet tiedottamista erityisesti sen osalta, että tuntuu olevan epäselvää koska on kyseessä suositus ja koska lakiin perustuva määräys. Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mukaan yksi hyvä esimerkki on karanteeniohjeistus ulkomailta saapuville, jonka rajaa ylittävät ovat kokeneet rajaviranomaisten esittävän ikään kuin pakkona, vaikka se on suositus. Karanteenimääräyksen voi antaa vain terveysviranomainen.”

”Helsingin yliopiston oikeustieteen professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta on havainnut samana. Harhaanjohtavaa puhetta on liian paljon. Ohjeet ja suositukset kuulostavat liian usein määräyksiltä.”

”– Yksi ongelma on se, että viranomaisten ohjeissa tai suosituksissa tuodaan esiin paljon rajoittavia asioita, mutta ei kerrota oikeuksista, jotka ovat edelleen voimassa ohjeistuksesta huolimatta, Ojanen sanoo.”

”Johanna Vuorelmaa ihmetyttää, kuinka politiikka voi irtaantua oikeudesta, vaikka niiden pitäisi olla yhteneväisiä, siis yhtä ja samaa prosessia. Politiikka rakentuu aina perustuslain varaan.”

Ylläolevista otteista koko haastattelu: KLIK!

Mitä toivon tulevaisuudelta?

Toivon, että kyseenalaistamista ei nähtäisi huonona asiana. Toivon, että asioista voitaisiin kaikkien yhteiskunnan jäsenten kesken keskustella rakentavasti ja läpinäkyvästi. Toivon, että pelon ilmapiiriä ei enää lietsottaisi. Toivon, että ihmisten keskinäinen auttaminen ja tsemppaaminen kuuluisi jokapäiväiseen elämään.

Tässä blogissa on ollut monia koronaan liittyviä tekstejä blogin toisen kirjoittajan, mieheni, kirjoittamana. Hän on vähintään yhden yliopistotutkinnon verran tutkinut itsenäisesti terveyteen ja yhteiskuntaan liittyviä asioita viimeisen kymmenen vuoden ajan. Hän on nähnyt valtavasti vaivaa tiedonhaussaan, tietojen yhteenkeräämisessä ja oman perspektiivin laajentamisessa. Hän ilman mitään oman edun tavoittelua on myös jakanut teidän kanssaan täällä blogissa asioita – ja on enemmän kuin mielellään keskustelemassa kaikenlaisista maailman asioista kenen tahansa kanssa. Ihailen häntä suuresti. Koska minä olen kriittinen ja kyseenalaistava kaikkia teorioita kohtaan, oli ne sitten valtavirran suosimia tai vastakkaisia, meillä on ollut todella herkulliset keskustelut esimerkiksi juuri koronaan liittyen. Silloin, kun minä en ole varma jostakin, otan mieluusti paikan teorioiden keskeltä vain seuraten sitä, kun toiset ovat toista mieltä ja toiset toista mieltä. Siksi arvostankin mieheni kanssa keskustelua, sillä hän ei tuputa mitään asiaa, vaan esittelee kaikenlaisia mahdollisia teorioita ja niiden perusteluja. Hän kuuntelee rauhassa minun pohdintoja, ja antaa minun olla eri mieltä, jos olen. Hän on aina itse valmis muuttamaan omaa mielipidettään, jos näyttö asioista muuttuu.

Valokuvaaja: Leena Waren Vaatteet saatu lainaan Marjaana Taskiselta, Me&i-myyjältä

Minä haluan olla omilla aivoillani ajatteleva ihminen, enkä halua olla kenenkään ohjailtavissa, suuntaan enkä toiseen. Ehkä siksi uskalsin lopulta myös tämän tekstin kirjoittaa ja ehkäpä uskallan tämän myös julkaista. Jatkossa ehkäpä uskallan myös instagramini puolella näyttää mielipiteitäni rohkeammin, seuraajieni mielipiteistä huolimatta.

Haluan lopuksi korostaa vielä sitä, että se, että tarkastelee kriittisesti montaakin koronaan liittyvää asiaa, ei poissulje sitä asiaa, että korona ei olisi voinut tuonut myös jotakin hyvää mukanaan myös minun mielestä. Niistä asioista voin kirjoittaa toisessa postauksessa lisää.

Jos teitä kiinnostaa lukaista mieheni tekstejä, niin linkkaan ne tähän alle.

// Emmi

Koronahysteria: tilastoista, rokotteista ja rajoitteiden tarpeellisuudesta

Kysymykset THL:lle koronasta

Koronahysteria: lopun alkua?

Koronahysteria: mihin sinä vedät rajan?

Koronahysteria: pelonlietsonnan sijaan vastustuskyky timanttiseksi!