Hae
Ready Steady Flow

Gluteeni – pitäisikö sitä vältellä?

Meidän perheellä on pitkä historia erilaisia erityisruokavalioita. Olemme painineet niin allergia-, astma- kuin refluksivaivojen kanssa ja olemme lopulta onnistuneet nujertamaan nuo kaikki. Yksi iso tekijä tervehtymisprosessissa on ollut lääkkeistä mahdollisimman nopeasti eroon pääseminen ja ruokavalioon satsaaminen. Viime vuosina olemme oikeastaan vain rajoittaneet enää gluteeniviljoja, mutta emme ole olleet senkään suhteen enää 100-prosenttisen ehdottomia sekä pyrkineet suosimaan niin paljon kuin mahdollista (tai kuin se on järkevää) luomuruokaa. Meiltä kysytään ajoittain hyvinkin spesifejä kysymyksiä, että mitä kaikkea me kerätään kauppakärryihin tai miten korvata se ja se vehnätuote. Pureudun seuraavaksi gluteeniin hieman tarkemmin.

Gluteenin haitat ja niiden kanssa selviäminen

Viljojen proteiinilla, gluteenilla, on todistetusti monia potentiaalisesti elimistölle haitallisia vaikutuksia, mutta on myös keinoja, joilla tilannetta voidaan lieventää, jos gluteeniviljoja haluaa ruokavalioonsa sisällyttää. Gluteenin on havaittu aiheuttavan suolen epiteelille tulehdusreaktion ja tekevän suolen seinämästä läpäisevämmän kuin sen kuuluisi olla. Näin suolesta vuotaa liian suuria proteiinipartikkeleita muihin kehon kudoksiin, jossa ne voivat laukaista immuunivasteen, josta sitten tilanteen pitkittyessä voi syntyä autoimmuunisairaus.

Vaikka keliakia, eli täydellinen gluteeni-intoleranssi, ei ole kovin yleinen tila (Suomessa se on noin 2 prosentilla väestöstä), on myös olemassa lievempi gluteeniyliherkkyys, joka saattaa eri lähteiden mukaan vaivata jopa kolmannesta koko väestöstä. Ihmiset reagoivat eri asteisesti gluteeniin. Olen myös vakuuttunut siitä, että kehon yleistilanne, kuten suolistoflooran tasapaino, kokonaisstressi, kemikaalikuorma ja vitamiini- sekä hivenainetasot vaikuttavat osaltaan siihen, miten keho pystyy käsittelemään lievästi ärsyttäviä ruoka-aineita, kuten tässä tapauksessa gluteenia. Tasapainoinen keho saattaa sietää gluteenin paremmin, koska puskurointikykyä on enemmän käytettävissä, mutta jos keho on jo valmiiksi äärirajoilla edellä mainittujen tekijöiden vuoksi, ei luultavasti ole järkevää ärsyttää sitä gluteenilla enempää.

gluteenittomuus

Gluteeni on varmasti osasyynä moniin vaivoihin, mutta se ei ole välttämättä pääsyyllinen. Gluteeniviljojen ongelmallisuuteen voi liittyä myös ei-luomulaatuisten viljojen sisältämät kemikaalit, pahimpana glyfosaatti (kauppanimeltään Roundup). Glyfosaatin on todettu aiheuttavan monia terveyshaittoja, siksi meidän perheelle on viljojen kohdalla erityisen tärkeä valita luomuversio.

Monet, jotka ovat tehneet täydellisen ruokavalioremontin jättämällä prosessoidut ruoat kokonaan pois ja samalla ryhtyneet gluteenittomalle, paljon kasviksia, kuituja ja hyviä rasvoja sisältäviä aineksia suosivalle ruokavaliolle, ovat varmasti huomanneet monien (vatsa)vaivojen poistuneen kokonaan tai ainakin vähentyneen merkittävästi. Nämä ihmiset ovat saattaneet antaa liian suuren painoarvon gluteenittomuudelle heidän paremman olo mahdollistajana ja ovat sen vuoksi halunneet luopua gluteenista lopullisesti. Toisille ratkaisu on varmasti oikea, mutta voi olla, että kuitenkin suurimmalle osalle gluteeni ei aiheuta merkittäviä haittoja, kunhan keho on muuten balanssissa. Eli syömällä aitoa ja puhdasta ruokaa prosessoidun hötön sijaan, saattaa olla hyvinkin mahdollista, että täydellinen gluteenittomuus voi olla turhaa pidemmän päälle. Sen voi jokainen kokeilla itse, jättämällä kaikki potentiaaliset elimistöä ärsyttävät ruoat pois ruokavaliostaan kolmeksi kuukaudeksi, jonka aikana suolen epiteeli pääsee korjautumaan ja uusiutumaan. Kolmen kuukauden päästä voi sitten hyvin kontrolloidusti palauttaa ja tarkasti mahdollisia oireita havainnoiden, yksi ruoka-aine kerrallaan (esimerkiksi yhden gluteeniviljan) omaan ruokavalioonsa. Mahdolliset oireet ja niiden voimakkuus antavat sitten osviittaa kokeillun ruoka-aineen sopivuudesta juuri sinulle.

Entsyymit ja suolahappo

Gluteeni on kompleksinen proteiini, joka pilkotaan ohutsuolessa pienemmiksi peptidiketjuiksi. Jos sinulta puuttuvat kehostasi oikeat ruoansulatusentsyymit, voi näiden potentiaalisesti haitallisten peptidien pilkkominen jäädä kesken ja senkin vuoksi voivat ne aiheuttaa erinäisiä oireita turvotuksesta huonovointisuuteen ja päänsärkyyn.

Homma voi mennä pieleen jo mahalaukussa, jossa vahvojen happojen (suolahappo) kuuluisi valmistella ruoan pilkkomisprosessia ja aktivoida ruoansulatusentsyymejä. Jos mahalaukkusi sisältö on liian laimeaa ja/tai sitä on liian vähän, voi tämä tärkeä valmisteleva vaihe jäädä puolitiehen, eikä silloin ohutsuolessakaan prosessit toimi niin kuin on suunniteltu.

gluteenittomuus

Voit tukea optimaalista ruoansulatusta, ja siis myös gluteenin pilkkoutumista, tekemällä oikeita asioita oikeaan aikaan. Runsas juominen ja syöminen eivät tällöin kuulu samaan yhteyteen. Paras tapa olisi juoda 1-2 tuntia ennen ruokailua ja rajoittaa juomista vielä ainakin tunti aterian jälkeen. Aterialla tulisi juoda niin vähän kuin mahdollista tai ei ollenkaan. Näin sylkeä erittyy enemmän, jolla on silläkin oma tärkeä roolinsa ruoan pilkkoutumisessa. Näin ei myöskään laimenneta mahalaukun sisältöä, että ruoan on mahdollista sulaa siellä. Jos haluat vielä ottaa varman päälle, voit nappaista ainakin tuhdimpien aterioiden yhteydessä entsyymi- ja/tai suolahapon muodostusta lisäävän betaiini hydrokloridikapselin tukemaan ruoan pilkkoutumista sekä sen parempaa imeytymistä. Muista, että et ole sitä mitä syöt, vaan sitä, mitä syömästäsi ruoasta imeytyy kehoosi!

//Ramon

 

SINUA SAATTAA KIINNOSTAA MYÖS NÄMÄ:

Viikon blogin vinkit kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 6/7

Voiko gluteeniton, maidoton, vegaaninen ja ketogeeninen raakasiemennäkkäri olla hyvää? – Todellakin voi!

Leivän päälle jotakin erilaista: pähkinä-banaani-maca -levite

2 kommenttia

  1. Pumpuli kirjoitti:

    Hyvä kirjoitus. Itselläni ei ole todettu keliakiaa mutta minulla on varmaan juuri tuo herkkyys olemassa etten siedä gluteiinia. Olen tämän asian useampaan kertaa testannut. Toki tulee sorruttua myös tavalliseen viljaan edelleen ja taas kestää hetken, jotta elimistö palautuu.
    Vitamiinit on käytössä lähinnä talvisin. Tosin minulta puuttuu omakohtaista kokemusta siitä mitä hyötyä juuri minä saan syönkö vitamiineja vai en. Ruokavalio kun on monipuolinen niin mielestäni sen pitäisi riittää. Mutta eipä taida ihan noin mennä. D-vitamiinia pitäisi saada enemmän sen tiedän. En sairastu yleensä flunssiin yms. Tänä vuonna oli 3 pöivän poikkeus. Pohdin mahtoko olla jopa Korona.

  2. RJ kirjoitti:

    Hei Pumpuli,
    nämä ovat niitä valintoja, mitä jokaisen pitää tehdä, että kuinka paljon huonoa oloa ja oireilua on itselle ok, jotta ei tarvitse rajoittaa ruokavaliotaan.

    Vitamiineista ja hivenaineiden kohdalla eron huomaa oikeastaan siinä kohtaa, kun puutostilat tulevat merkittäviksi ja omat energiatasot alkavat hiipumaan. Helpoin ihmiskoe on esimerkiksi kokeilla ottaa jodia muutaman viikon ajan reilusti enemmän kuin suosittellut 150µg. Kokeile vaikkapa aamuisin ottaa jodia 500µg ja samalla seleeniä 200µg /vrk. Saatat huomata kilpirauhasen toimivan tehokkaammin ja energiatasojen nousun. Jos menee huonompaan suuntaan, on annos liian suuri.
    Toinen kombo, jota kannattaa kokeilla, on iltaisin ottaa 400-600mg magnesiumglysinaattia ja 15-30mg sinkkiä. Sekin vaikuttaa aika merkittävästi energia-aineenvaihduntaan.
    C-vitamiini (natriumaskorbaatti) toimii aina 2-4g kerta-annoksilla 1-3 kertaa/vrk, jos vähääkään tuntuu, että flunssanpoikanen kutittelee nenässä tai kurkussa.
    Näitä olisi paljon lisääkin.

    Mutta jos syöt 2kg erilaisia (luomu)kasviksia päivässä ja syöt sisäelimiä monta kertaa viikossa, villiä kalaa ja niittylehmiltä saatua raakamaitoa tai raakamaidosta tehtyjä juustoja sekä oleilet vähintään tunnin keskipäivän auringossa alasti joka päivä, niin luultavasti et tarvitse ihan heti lisävitamiineja 🙂 Mutta muussa tapauksessa olen ehdottomasti sitä mieltä, että vitamiineja ja hivenaineita tarvitaan purkista 🙂

    //Ramon

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *