Hae
Ready Steady Flow

Väsymys, josta ei kannattaisi valittaa

Tämä on tyhmää.
Nyt, kun Pikkusankari on viimeiset pari viikkoa voinut refluksin, allergioiden
ja pääkivun suhteen kokonaisuudessaan kohtalaisesti (ehkä hieman liioittelen nyt, mutta menköön…), tai ainakin nukkunut (lyhyitä,
mutta) täysiä öitä, minut on vallannut suunnaton väsymys, lötköys,
aikaansaamattomuus ja paha olo. Tähän on yksi selitys: stressi. 
Minä olen siis
valvonut viimeiset viikot pyörien, hikoillen ja mietiskellen. Syyksi on
löytynyt joka yölle jotakin: Miksi haluan näin kovasti töihin juuri nyt? Pakenenko mahdollisiin töihin oikeasti
vain tätä Pikkusankarin iän kamalaa vaihetta vai myös refluksivaivoja, eli onko Pikkusankarin aivan jär-je-tön
uhma, levottomuus ja pahantekotiheys sittenkin taas lääkkeen vähentämisen syytä
vai OIKEASTI muka vain uhmaikää? Mihin
niistä kaikista kivoista työpaikoista sitten hakisin? Mihin niistä oikeasti haluaisin?
Mikä olisi perheelle paras ratkaisu? Olenko oikeasti
valmis lähtemään töihin? Onko mieheni oikeasti
valmis jäämään kotiin herra Uhman kanssa? Ovatko työhakemukseni tarpeeksi hyviä? Pääsenkö
haastatteluun? Osaanko enää kommunikoida haastattelussa aikuisten maailman tapaan tämän parin vuoden kotijumituksen jälkeen? Miksi he
eivät jo soita? Menikö haastatteluni hyvin? Haittaakohan se työnsaantiani, että
kyyneleet silmissä kerroin haastattelussa, miten ikävä minulle varmaan tulee
poikaani töissä ollessani? Oliko vaatteissani kolmet vai kolmettoista
ruokatahrat? Milloin kuulen heidän päätöksistään? Mitä tapahtuu? Ja miksi ei jo
jotain tapahdu?
Yöt olen valvonut
ja päivät potenut rytmihäiriöitä ja muita minulle tyypillisiä stressioireita. Ruikuti
ruikuti ruikuti. Pahimpien refluksivalvomisten ja tuskahuutoaikojen minä huutaa
nyt pääni sisälläni nykyiselle minulle: ”Hei oikeasti nyt nainen pikkusen ryhtiä kehoon,
ja lopeta tuo turhasta uliseminen!”
Parempi siis pistää
asiat taas kerran raameihin ja vaieta.

6 kommenttia

  1. Mama kirjoitti:

    Tsemppiä työnhakuun ja jaksamista muutenkin! Minä huomaan hillittömän väsymyksen iskevän AINA kun pojun olo helpottaa tämän allergia/refluksisuon keskellä. Pahimman oireilun aikaan sitä jostain ihmeestä kerään voimaa jaksaa aina tunti tunnilta, päivä päivältä eteenpäin, muttakun viimein helpottaa niin sitten romahtaa jaksaminen.

    Ja tuosta lääkityksestä. Minä varmaan olisin niin skeptinen että kokeilisin lisätä refluksilääkitystä (sitä ilmeisesti siis vähennetty?), jos kuitenkin on se syypää levottomuuteen ja poika lapsi yrittää vain jotenkin purkaa pahaa oloa. :/

    • Emmi kirjoitti:

      Kiitos Mama 🙂

      Totta puhut, olen huomannut aivan saman syklisyyden jaksamiseni ja Pikkusankarin olon kesken, mistä kerroit.

      Jep, Losecia vähennetty ensin kahdesta tabletista yhteen, ja nyt ollaan viikko yritetty antaa joka toinen päivä kokonainen, joka toinen päivä puolikas. Ja tätä kaikkea ennenhän Zyrtec laskettiin kymmenestä tipasta kahdeksaan. Eipä taida lääkkeen vähennys olla hyvä juttu nyt taas. Taidan pistää heti huomenna täydet lääkkeet kehiin…

      Jaksamista teillekin vaikeaan arkeenne! <3

  2. Anonyymi kirjoitti:

    Se on niin, että Burgeri pelastaa aina! Jos ihan hulluksi haluaa mennä, tuu tänne tyttöjen iltaan! 😛 *Stk

    • Emmi kirjoitti:

      😀 😀 😀 pääsisinkin 😉 Noooo… mutta meidän pitäis sopia se meidän seuraava tyttöjen burgeri-ilta, niin ei sitten mene taas liian pitkälle! 🙂

  3. Anonyymi kirjoitti:

    Hei! Täällä yksi epätoivoinen äiti!! Epäilen 3 kk pojalleni "silent refluksia" ja tarvitsisin nyt kaiken avun koska kukaan ei usko minua:( olen epäillyt refluksia oireiden perusteella jo 3 viikkoisesta asti. Mihin ja kenen puoleen minun kannattaisi kääntyä?? Olen valmis ajamaan vaikka toiselle puolen Suomea jos saan apua ja diagnoosin ajoissa!! Sen verran olen nyt aiheeseen tutustunut että jo hirvittää mitä kaikkea vielä Edessä 🙁 otan kaikki vinkit kiitollisena vastaan!! T. Katja

    • Emmi kirjoitti:

      Moi Katja!

      Kiva, että löysit blogiini! Muistan tuon epätoivon. Me menimme 7kk asti julkisella puolella koliikkidiagnoosilla.

      Jos jaksat, tutustu Refluksilapset ry:n sivuihin ja keskustelupalstaan. Jos olet facebookissa, liity suljettuun refluksilapset-ryhmään lähettämällä pyyntö. Noista minä saan arvokasta vertaistukea. Nyt kuitenkin tärkeintä on saada teille asiantunteva lääkäri: ainakin facebookin ryhmän dokkareissa on lista refluksin tuntevista lääkäreistä, joita muut ryhmäläiset ovat suositelleet. Meidän kultainen lääkäri on Tiina Tuomela, joka ottaa vastaan pk-seudulla muutamissa toimipisteissä. Mutta hänelle on pitkät jonot.

      Toivon teille hurjasti jaksamista arkeen, ja mahdollisimman nopeaa helpostusta ja apua vauvalle <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *